Reilu tunnin vierailu Harrin osalta, ennen vuoroni loppua. Selvisi sekin, että pystyn kyynelsilmin tekemään muutaman minuutin läähätyspuheluita, kun tarve vaatii. Juttelimme, minä itkin, Harri lohdutti.
Harri sanoi, että tilanne on inhottava siinä mielessä, että kummassakaan ei ole selkeää syytä, miksi homma ei voisikin toimia, vaan lähinnä ajoitus mättää urakalla.
Hänellä kuitenkin on vielä selvitettäviä asioita menneisyydestä (joista olin kyllä tietoinen, en vain heti muistanut ja tajunnut niitä haaveissani ennen kuin hän sanoi sen tänä iltana sohvallani ääneen);
hänellä alkaa huomenna koulutus joka jatkuu ensi kevääseen asti - näin ollen kun tarkemmin miettii, niin tapaamisia siinä mielessä vaikea järjestää: minulla vuorotyö ja puhelintyö, hänellä illat kyllä vapaata, mutta rahapuoli koulutuksessa ollessa on niin ja näin;
Ja, niin no, silloin kun se sairaus ahdistaa, niin se ahdistaa...
Joten... jatkamme ystävinä. Soittelemme, tapaammekin sitten kun pystyy (ainakin silloin kun käyn viemässä kirjan pois lainasta) ja jatkamme eteenpäin. Kuka tietää mikä tilanne on puolen vuoden tai vuoden päästä, sitä ei voi kukaan tietää enkä sitä tällä hetkellä halua tarkemmin miettiä.
Toki tähän Harri totesi:
"Enhän mä voi sanoa sulle tai vaatia, että odottaisit - eihän se tule onnistumaan, se söis vaan molempia. Mutta sattuu mua ajatus siitäkin, jos sulla olis täällä huomenna jo jono miehiä odottamassa oven takana."
Joten tosiaan - katsotaan...
Tämän johdosta olen miettinyt kaikkia aiempia suhteitani ja erojani tässä viikonlopun aikana - kymmenes yritys omalla tavallaan, jonkun sortin virstanpylväs. Jos miettisi mikä meni vikaan aiemmin, niin osaisikohan niitä varoa myöhemmin?
Murehdin taas liikoja. Perisyntini. Vielä näin tokkurassa kuin olen tällä hetkellä, joten tekstikin on varmaan hieman sekava. Jos menisi nukkumaan, selvittäisi päätänsä unen avulla, niin huomenna jo kaikki kai näyttää hieman valoisammalta. Ainahan se lopulta.
26 kommenttia:
En nyt osaa kovin analyyttisesti kirjoittaa, mutta pistän muutaman rivin.
Ensimäiseksi tulee mieleen että miksi sinulla on kiire? Olet vielä tosi nuori, joten mikä hätä?
Minusta sinun iässä ja jo herra 10 menossa, niin mieleen tulee että ehkä kiirehdit turhaan. En sano mitenkän pahalla tietenkään, mutta täsät on ollut mielestäni aikaisemminkin puhetta. Itseään on ymmärrettävästi vaikea hillitä jos pitää toisesta. Mutta se vanha neuvo on että "jäitä hattuun!"...ja rauhallisuutta, ei saa hötkyillä.
Se lienee selvää että ei toista voi vaatia odottamaan, mutta edelleen mikä kiire on katsella juuri nyt muuallekaan? Voihan sitä katsella Harrin kanssa rauhassa ja käydä kylässä puolin ja toisin jos tulee mahdollisuus. Tilanteet muuttuu, ei vielä voi tietää mitä jonkun kuukauden kuluttua tapahtuu. Kuvauksesi perusteella Harri kyllä oli selvästi sinulle sopivampi tyypi kuin se Mikko.
No en nyt turise tässä enempiä, koita jaksella ja kyllä se siitä taas kirkastuu.
Toivottavasti en nyt kirjoittanut liian yksioikoisesti ja kylmään sävyyn...se ei ollut ainakaan tarkoitus.
Seurustelu, rakkaus ja pyrkiminen toisen ihmisen läheisyyteen on ihmisen perustarpeita, joita ilman eläminen voi tuntua vaikealta. Yleensä tytöille tulee tarve seurustella viimeistään siinä 16-17-vuotiaana, joillain jopa nuorempana. Jos joutuu vuosia odottelemaan, eikä kunnollista poikaystävää löydy, niin kyllähän se syö sisältä niinsanotusti. Itse 22-vuotiaana nuorena naisena ymmärrän siksi mourireä todella hyvin. Tämän huomaa myös lähipiirissä- tällä hetkellä suurin osa samaa ikäluokkaa olevista on jo pariutunut. Itse aloin jo 19-vuotiaana ahdistumaan kovasti, kun en ollut poikaystävää löytänyt vielä tuolloin ja mietin mikä minussa on vikana.
Mitä Harriin tulee, niin nuo selitykset ovat aika klassisia miksei seurustelu onnistu. Hän ei vaan ole tarpeeksi kiinnostunut, kuten jo aimmin sanoin. Klassisia selityksiä on juuri menneisyyden selvittämättömät asiat, siis kaikilla meillä on menneisyys, mutta kun kunnolla kolahtaa niin ei se ole mikään este. Samoin joku alkava kurssi... mikä este se nyt on olevinaan, lähes jokainen kuitenkin töissä ja/tai koulussa käy ja aikaa jää silti jos sitä tarpeeksi haluaa. Itse suomentaisin tuon selityksen siten, että Harri varmasti välittää susta ja pitää susta, mutta vaadittavaa kemiaa ei hänen puoleltaan ole, hän ei niinsanotusti ole hulluna suhun.
Neuvoksi annan, että sure aikasi ja tapaa Harria ehkä kaverimielessä mutta siirry elämässäsi eteenpäin.
Samaa mieltä Roosan kanssa. Hänkin on vielä nuori nainen, mutta ymmärtää jo ihmissuhteista. Ajoitus / sairaus / välimatka / rahanpuute ovat yrityksiä selittää asiat parhain päin.
Jos 22-vuotiaalla naisella on ollut kymmenen miessuhdetta, se ei tosiaan ole paljon! Ensimmäiset (toivottavasti vielä "viattomat") siinä 14-15 iässä ja myöhemmin kuvaan tulee mukaan kaikki aikuisten jutut. Pari kolme ihastusta vuodessa - mikä ei ole huima tahti - tekisi jo enemmän kuin tuo mainittu 10.
22-vuotiaalla ei ole kiire vakiintua ja perustaa perhettä(saattaahan sekin tapahtua, jos oikea ihminen osuu kohdalle jo nuorena), mutta en oikein ymmärrä Japen kommenttia että "mihin sinulla on kiire". Elämä on tässä ja nyt ja ihminen haluaa olla onnellinen iästä riippumatta!
Kai Mou Rire ymmärrät, että jos haluat päästä yli Harrista, sinun ei enää pidä mennä hänen kanssaan sänkyyn?
Joillakin miehillä on ikävä tapa haluta pitää toista "roikkumassa" vaikka ei itse olisi valmis ottamaan toista elämäänsä oikein todella. Vuoden tai kahden päähän ei näe kukaan, mutta tässä tilanteessa sinun on mielestäni viisasta olla elättelemättä toiveita hänen suhteensa. Ettei käy niin, että mitään ei koskaan tapahdukaan ja joku muu hyvä tilaisuus menee ohi :)
Tiina
Jape,
Täytyi lukea oma teksti uudemman kerran, että mitä eilen raapustin. Enkä ottanut mitenkään kylmään sävyyn kommenttiasi, päinvastoin. Yks pässi rauhoittaa toista sopivalla tavalla :)
"Se lienee selvää että ei toista voi vaatia odottamaan, mutta edelleen mikä kiire on katsella juuri nyt muuallekaan?"
Tämä pitää ihan paikkansa - en nyt tosiaankaan ole katselemassakaan ympärilleni siinä mielessä, että mahdollinen tuleva herra 11 pitäisi saada tässä ennen lokakuuta jo näkyviin, eehei. Tällä hetkellä minun on täysin kannattavaa tosiaan pistää jäitä omaan hattuun ja miettiä omalta osaltanikin asiat läpi - mitä haluan, minkälaisen miehen kanssa (vaikkakin tänään ajatukseni pyörivät vain siinä, että mitä tahansa haluankin, haluan sen Harrin kanssa, piru vie) ja mitä mun olisi itse tehtävä ne asiat saadakseni. Tällä hetkellä fiilis on omalla tavallaan fifti-fifti - en tosiaan hyökkää etsimään ketään, mutten toisaalta päästä ajatuksesta Harrin kanssa jatkamisesta vielä irti, sanokoot muut mitä sanovat. En ole ikinä ollut kovin hyvä tekemään kauaskantoisia suunnitelmia: minulla ei esimerkiksi ole varsinaista haaveammattia, mihin tähtäisin koko panostuksellani, vaan lähinnä seilaan mahdollisuuksista toiseen. Ammattikorkeakoulun soveltuvuuskokeen haastattelussa minulta kysyttiin, missä näen itseni 5-7 vuoden päässä - vastasin, että se riippuu ihan siitä, mihin näistä erilaisista koulutusaloista pääsen. En päässyt sinne, selkeästi sille linjalle olisi pitänyt olla hyvinkin päämäärätietoinen tapaus.
No, tulipa purkaus. Takaisin kommenttiin.
"Minusta sinun iässä ja jo herra 10 menossa, niin mieleen tulee että ehkä kiirehdit turhaan."
Juu - ei sais hötkyillä, mutta mutta... perusmoodillani ja tällä mainitsemallani seilauksella sitä on tullut ajauduttua moneen juttuun. Ja niin - nämä kymmenen, millä perusteella olen herrat numeroinut, ovat ne, joidenka kanssa olen päätynyt sänkyyn asti. Laske siis vielä mukaan ne, joidenka kanssa on ollut ehkä pientä ihastumista ja juttelua ilmassa, mutta tilanne ei ole edennyt missään vaiheessa pidemmälle - näitähän en ole täällä blogissani juurikaan maininnut.
Ja niin, herra numero 2, jota ainostaan tituleeraan eksäkseni, koska jopa seurustelimme hetken aikaa, hänet tapasin kaksi vuotta sitten ensimmäistä kertaa. Aikaa ei ole siis vierähtänyt vielä paljoa, mutta herroja sitäkin enempi. Pitäisikö olla valikoivampi? ;)
Jotain minulla oli vielä mielessäni sanoa tähän kohtaan, mutta kai se kohta tulee mieleen ja lisäilen. Kiitos tsempistä - ehkä loppuviikosta alan olla itsekin aurinkoisempi.
Juu, kolme klassisinta syytä miksei mies ala seurustelemaan on juurikin välimatka, ajan puute sekä menneisyyden traumat. Musta tuntuu välillä, että Mourire lukee näistä kommenteista kunnolla lähinnä sen osan mitä haluaa uskoa/kuulla. Itse ainakin olen yrittänyt neuvoa ja jo aiemmin varoitin useaan otteeseen että juuri näin voi käydä koska Harri ei osoittanut halua sitoutua ja oikeastaan juuri niin kävi miten ennustin. Mutta tuolloin Mourire ei lotkauttanut korvaansakkaan ja selitti vaan kuinka raudat tulessa ei ole tekosyitä olla sitoutumatta. Hohhoijakkaa.
Roosa,
Ollaan saman ikäisiä, joten varmasti tiedätkin mikä siinä ajatuksessa syö. Minulla on pari vuotta nuorempi rakas ystävä, joka juuri muutti yhteen poikaystävänsä kanssa, ovat seurustelleet nyt muutaman vuoden - jos aivan rehellisesti puhutaan, niin olen hänelle kieltämättä kade. En halua hänen onneaan häneltä pois, vaan itselleni myös. Vähän niinkuin kaikki-mulle-heti-nyt, prkl. :p No ei nyt ihan, mutta melkein.
Inhoan termiä 'klassinen selitys'. Tulee sellainen olo, kuin Harri olisi jonkin sortin pelimies, joka laskettelee näitä juttuja tulemaan mielensä mukaan ja itselleen sopivissa tilanteissa - ja se taas ei päde siihen Harriin, jonka minä olen tässä oppinut tuntemaan. En ole ilmeisesti kaikin puolin onnistunut välittämään sitä kuvaa myös tänne.
Mitä neuvoihin tulee - kiitos niistä.
Mutta mainitsen tässä sen, mitä äitini sanoi minusta lapsena ja joka pätee edelleen:
"Kyllä se neuvot ihan kiltisti kuuntelee ja nyökyttelee ymmärtäneensä, mutta tekee sitten kuitenkin oman päänsä mukaan."
Avot. Katsotaan miten käy.
Roosa,
"Musta tuntuu välillä, että Mourire lukee näistä kommenteista kunnolla lähinnä sen osan mitä haluaa uskoa/kuulla."
Eikö jokainen tekisi niin tässä kohtaa?
Ja kuten äskeisessä vastakommentissani totesin, se on aina ollut tapani.
En hae tällä blogin kirjoittamisella varsinaisesti neuvoa - haluan purkaa mielestäni pois nämä asiat, kuin päiväkirjaan. Se, että tämä päiväkirja vielä vastaakin, on vain etu.
Ja koska tällä hetkellä on omanlaisensa suruaika vielä menossa, niin en edes järkeviä neuvoja osaa kuunnella. Olen jo kärhämöinyt Maggien kanssa aiheesta tässä viimeisen vuorokauden aikana.
Tiina,
Juu, odottelua ja katselua yhtä aikaa, ei vain toista.
Ja kuten tuossa äsken Japelle kommentoin, niin nämä blogissa mainitut kymmenen yritystä ovat niitä, jotka ovat päätyneet sänkyyn asti. Lisää tähän vielä ne muut viattomat ihastukset sun muut jutut.
Tiina: "en oikein ymmärrä Japen kommenttia että "mihin sinulla on kiire". Elämä on tässä ja nyt ja ihminen haluaa olla onnellinen iästä riippumatta!"
No tämä ei yllätä, että et ymmärrä, oelt niin nuori vielä, selvästi että t ymmärrä. Minä olen jo aika paljon vanhempi kuin Mou Rire, Roosa ja sinukain vanhempi ilmeisesti. Minulla ei mitään kummempia juttuja elämässäni ole ollut, mutta ei ole vieläkään kiire mihinkään. Olen tässä ja nyt varsin onnellisena, ja iästäni riippumatta. Että mihin niin kuin tarvitsisin kymmentitäin erilaisia "juttuja" kummeinien naiten aknssa? Minulle riitää YKSI. Se joka sattuu sopivasti kohdille. Ymmärrätkö, Tiina?
Roosa: "Musta tuntuu välillä, että Mourire lukee näistä kommenteista kunnolla lähinnä sen osan mitä haluaa uskoa/kuulla. Itse ainakin olen yrittänyt neuvoa ja jo aiemmin varoitin useaan otteeseen että juuri näin voi käydä koska Harri ei osoittanut halua sitoutua ja oikeastaan juuri niin kävi miten ennustin."
Se on vain järkevää, että Mou Rire lukee valikoiden. Esim. sinun ohjeistukset on tavattoman, klassisen typeriä, Roosa. Mistä päättelet, että Mou Rire kaipaa sinun neuvojasi tai ennusteitasi? Häh?
Jo Mou Rire halua tutustua Harriin niin se on hänen asiansa eikä kaltaisiesi ihmissuhde koukuttautujan, Roosa, joka elää omaa elämäänsä muiden kautta, eikä itsenäisesti.
Typoja korjattu...
Mou Rire: "Tällä hetkellä fiilis on omalla tavallaan fifti-fifti - en tosiaan hyökkää etsimään ketään, mutten toisaalta päästä ajatuksesta Harrin kanssa jatkamisesta vielä irti, sanokoot muut mitä sanovat"
Aivan, teet mitä itse parhaaksi näet. itse ihmettelen juurikin tuon Roosan ja Tiinan halua pistää nopeasti SINUN PUOLESTASI piste tälle Harrin jutulle. Härskiä, että he yrittävät ohjata SINUN elämääsi. Kerrassaan härskiä, etten sanoisi. Älä tuollaisista ohjeistajista välitä. Vaikka he lienevät sinun ikäisiäsi, olet selvästi viisaampi Mou Rire. Tee niin kuin itse näet ja koet parhaaksi.
Jape,
Kiitos, että haluat omalla tavallas puolustaa mua, mutta vähemmän kärkkäästi kiitos. En yleensäkään siedä riitelyä paljoa, joten yritän nyt saada alkuunsa loppumaan.
Ja kun sanoin aiemmin, että "sanokoot muut mitä sanovat" niin tarkoitan lähinnä näitä tosielämän ystäviä ja tuttuja, jotka ovat jo aiheeseen kommentoineet jotain.
Ihminen haluaa olla onnellinen iästä riippumatta. Parisuhde ei ole ainoa autuaaksi tekevä asia, mutta kyllä lämmin ja läheinen ihmissuhde tuo elämään paljon sisältöä. Usein se ensimmäinen - tai edes viides - suhde ei ole PYSYVÄ, mutta jokainen toisen kunnioitukseen perustuva suhde opettaa paljon elämästä.
Ei ole hyvä asia sännätä heti uuteen suhteeseen, kun edellinen vielä kirvelee sydämessä. Niin kuin sanoit Mou Rire, niin on hyvä pysähtyä miettimään, että mitä oikein haluaa ja millaisen miehen kanssa.
Olen yli kymmenen vuotta vanhempi kuin Mou Rire ja Rosa joten puhun kokemuksen rintaäänellä. Olen saanut tuntea ihania miehiä ja kaikkein ihanimman kanssa olen saanut astella alttarille! :)
Puuttuukohan Japelta kuitenkin sitä sisältöä, kun hän kommentoi alatyylisesti toisten kommentteja? Onnellinen ihminen ilmaisee itseään pehmeämmin.
Tiina
Voitko Jape rehellisesti väittää, ettei hommassa olisi käynyt juuri niinkuin sanoin. Jos luit aiempia kommenttejani niin varoitin niissä Mourireä, että näin voi käydä, ettei Harrilla intressejä ole seurusteluun ja aivan täsmälleen niin kävi. Vaikka se sinua kuinka pännisi niin olin tässä asiassa oikeassa. Olen samaa ikäluokkaa Mouriren kanssa ja mulla on seurustelu/treffailu/tapailu kokemusta ja seurustelen nytkin. Sulla taas ei kokemusta seurustelusta ilmeisesti ole, eikä siis myöskään siitä, miten parisuhteeseen haluava ihminen käyttäytyy. Joten anna niiden rauhassa kommentoida joilla sitä kokemusta on.
Tiina: "Puuttuukohan Japelta kuitenkin sitä sisältöä, kun hän kommentoi alatyylisesti toisten kommentteja?"
No sä voit analysoida ja pohtia tuota aihetta vaikka, jos se sinua lämmittää. Voisiko olla niin, että ne jotka pyrkii toisia ohjeistamaan, niin niiltä puuttuukin, väitetystä onnellisesta parisuhteesta huolimatta, sitä sisältöä elämästä? Olisiko tuo mahdollista?
Voi olla!
Elämässä on paljon asioita jotka tuo sisältöä ja onnellisuuttakin, eikä siihen välttämättä kuulu joku yksittäinen ihminen.
Tiina: "Onnellinen ihminen ilmaisee itseään pehmeämmin."
Oletko sinä joku "onnellisuusasiantuntija"? Minusta ihmiset ilamisee itseään eri tavoin eikä sitä pidä kytkeä onnellisuuteen, ei se kuulu siihen. Ne jotka haluaa sekoittaa asioita toki mielellään näin haluaa antaa ymmärtää...
Roosa: "Voitko Jape rehellisesti väittää, ettei hommassa olisi käynyt juuri niinkuin sanoin."
Miksi sinulle on tärkeää vängätä toisen blogissa että sinä tiesit kuinka käy? Mitä hyötyä tästä on?
Roosa: "Jos luit aiempia kommenttejani niin varoitin niissä Mourireä, että näin voi käydä, ettei Harrilla intressejä ole seurusteluun ja aivan täsmälleen niin kävi."
Edelleen, mitä väliä mitä olet kommentoinut, ei niillä ole merkitystä, vai haluatko jonkun papukaijamerkin tästä nyt?
Roosa: "Vaikka se sinua kuinka pännisi niin olin tässä asiassa oikeassa."
Olet tavattoman lapsellinen, se on ainakin selvää!
Roosa: "seurustelen nytkin."
Tämä ei ole mitenkään koukuttavaa.
Roosa: "Sulla taas ei kokemusta seurustelusta ilmeisesti ole, eikä siis myöskään siitä, miten parisuhteeseen haluava ihminen käyttäytyy. Joten anna niiden rauhassa kommentoida joilla sitä kokemusta on."
Voi jeesus sentään, mulla on varmaan kokemusta elämästä ja eri tilanteista enemmän kun sinulla ja poikkiksellasi yhteensä, ikinä. Jotain rajaa tuolle sinunkin lässytykselle. Kuten jo olen aiemmin todennut, ja se tuntuu taas vain vahvistuvan, niin sinä elät jossain harlekiinikirjamaailmassa.
Mou Rire: "Kiitos, että haluat omalla tavallas puolustaa mua, mutta vähemmän kärkkäästi kiitos."
Juu, ymmärrän. No enköhän minä jo tässä kantani tuonut esille. Saa mun puolesta riittää...
Onnellinen ihminen ilmaisee itseään muita kunnioittavasti.
Hyvää yötä Mou Rire! :)
Kaikki ihmiset eivät ansaitse tulla kohdelluksi kunnioittavasti.
Öitä...
Jos tapaa ihmisen, johon vajoaa, niin ei tarvitse ajatella ikää. Itse koen olevani liian nuori sitoutumaan loppuiäksi, mutta kuitenkin upean miehen kohdatessa ei voi miettiä "olen vielä nuori, kyllä minulla on aikaa, vaikkei tämä toimisikaan". Sinällään Jape, sinäkin olet nuori. Isäni on sinua paljon vanhempi (kuulostaapa kamalata verrata sinua häneen :D)), ja hän löysi rakkauden. Ei sinullakaan ole kiire. :)
Ja Mou Rire, tekstisi vaikutti kovin rauhalliselta ja tyyneltä. Itse en varmasti vastaavassa tilanteesa osaisi suhtautua yhtä aikuismaisesti, vaikka kuinka osaisi järkeillä, ettei ero ole kenenkään vika tai syy. Heittäydyitkö Harriin täysillä? Kuinka suuria tunteita häntä kohtaa koit?
Minullakin on viinipullo tässä alla, joten älköö ihimiset loukkaantuko tai välittäkö kirjoituserheistä.
Mou Rire: Luin muuten ensimmäisen kommenttisi tähän kirjoitukseen näin viisi sekuntia (?) jälkeen päin, joten ei tarvitse vastata minun typerään kysymykseeni. :D
Ehkä täytyy suunnitella se blogiristeily meille sinkuille. Noin niinkuin asiasta Tattivattiin. Hattitattiin?
liatia: "Sinällään Jape, sinäkin olet nuori. Isäni on sinua paljon vanhempi (kuulostaapa kamalata verrata sinua häneen :D)), ja hän löysi rakkauden."
No juu, noin äkkiseltään lukien kuulostaa aika pahalta... :-S
...mutta ei loppupelissä kuitenkaan :)
Sinä, liatia, olet samaa ikäluokkaa Mou:n kanssa, joten onhan teillä enemmän aikaa kuin minulla, jos tarkastellaan tilannetta tästä hetkestä eteenpäin. Ja jos tilastoihin tuijottaa niin miehillä kun tuo elinikäkin on keskimäärin about 7 vuotta lyhempi kuin naisilla, mutta silti sanoisin että ei kananta tässä minunkaan hötkyillä ;)
Täällähän on paljon ikärasisteja ja vanhempien henkilöiden mollaajia!
No tämä on kait sitä nykyaikaa...
Ikä ainakin vaikuttaa siihen että hauskaa katsella kun joku keksii sitä pyörää uudelleen. Olen seurannut Mou Riren blogeja. Aikaisempaan blogiin komppasin että taitaa lyhkäseen tai tyhjän jaaritteluun tämmöinen blogi kaatua kun ei mitään oikeasti voi kertoa.
Miesjutuista taas kokenut heti huomaa mistä on kyse. Mies on vaan "sen puutteesa" ja tietysti jos on tarpeeksi älykäs höpisee tietyt jutut kun huomaa vastapuolen hakevan jotain muutakin.
Oho, täällähän on käynyt kuhinaa. Kaikkiin minulla ei nyt ole vastakommentoitavaa, mutta joihinkin tässä vielä:
Parille ekalle anonyymille: kiitokset hyvän yön toivotuksista ja kommenteista, itse asiassa noihin aikoihin painelinkin eilen jo maate aikaisesta herätyksestä johtuen, joten hyvin aavistettu (vai peräti tiedetty? :p)
liatia: Rauhallisesta ja tyynestä, miten sen nyt sanoisin... aina kun kirjoitan tänne, olin sitten missä mielentilassa ja tunnekuohussa tahansa, tarkistan tekstin pariin-kolmeen kertaan: onko se johdonmukainen (ei aina toimi, tällä kertaa en jaksanut välittää mahdollisesta hyppelystä) ja välittyykö siitä faktat niin oikein/tarkkaan kuin haluan ne kertoa (esim. enhän ole määritellyt Harrin sairauttakaan). Ja maanantai-iltana taisi kirjoittaessani minuun eksyä vastaavanlainen robottimoodi, mistä Mimikin aikanaan omassa blogissaan puhui.
Heittäytymisestä: heittäydyin tähän suhteeseen toisella tavalla kuin aiemmin. Se vain... synkkasi. Monella tasolla. Ja melkoisen big time.
Risteilystä: heheeeei, mikä jottei :D Tai jos ei muuta, niin jaetaan viinipullo tai kaksi ja parannetaan maailmaa kahden kesken joku kerta.
viimeisein Anonyymi: Minua hetken aikaa hämäsi sanamuotosi "aikaisempi blogi", koska tuskin tiedät toisia nimimerkkejäni millä on aiemmin ollut blogeja, joten tarkoitat ilmeisesti Puhelintyttöä. Naurahdukset tulivat ensin, huohotukset linjoilla vasta jälkeen. Näin niinkun aikajärjestystä korjatakseni :p
Mitä muuhun sanomaasi tulee, noh... jätän taas omaan arvoonsa.
Lähetä kommentti