Syy hiljaisuuteeni tapailemisen "raportoinnista" viimeisen puolentoista viikon aikana on se, että Harrin ehdotuksesta pidimme tapaamisissamme taukoa. Että molemmat harkitsisimme kunnolla tilannetta. Minulla alkoi vauhti olla sen verran huimaava ajatuksissani, että Harri halusi senkin takia jarruttaa. Toki... asia, josta en maininnut aiemmin, mutta josta vähän voin valaista - Harrilla on eräs sairaus, joka vaikuttaa hänen toimintoihinsa koko loppuelämänsä ajan. Hän halusi minun ajattelevan myös sitäkin puolta.
Ajattelinhan minä... pari-kolme päivää tauon alkamisesta mietin mielessäni, että kyllähän tämä onnistuu. Miksei muka onnistuisi?
Nyt kun en muutamaan päivään hänestä kuullut mitään, niin alkoivat myös epäilykset herätä - vanhat tutut mielen peikot, jotka Mikonkin kanssa kuiskuttelivat ja rienasivat. Viimeisen pari päivää olen odottanut, koska suoranainen kuolinisku tulee.
Juttelimme tässä juuri hetki sitten mesessä alustavasti Harrin kanssa. Hän sanoi, ettei hänestä ole tällä hetkellä kenenkään poikaystäväksi, mutta hän todella, todella haluaa pysyä ystävänä kanssani. Hänellä alkaa eräs töihin liittyvä juttu ensi viikolla, joka tulee viemään paljon hänen aikaansa. Maanantaina hän tulee tänne, että voidaan keskustella kasvotusten koko asia vielä läpi.
Mutta näihin kyyneliini en taida kyllä ikinä tottua...
12 kommenttia:
No niin, voi että. :(
Pahoittelut on varmaan vielä ennenaikaisia, koska juttelette vielä.
Sen vähän mitä tiedän, niin Harri on kyllä ollut paljon parempi ja aktiivsempi kuin se Mikko, että sikäli aivan eri luokkaa.
Ja kun en tiedä mikä on Harrin sairauden tyyppi ja mihin se vaikuttaa, niin en kommentoi sitä sen enempää, mutta pitäisin huomaavaisena eleenä tuota, että Harri pyysi sinua ajattelemaan asioita myös hänen sairautensa kannalta.
En osaa tässä oikein nyt enempiä sanoa, mutta älä Mou Rire vaivu synkkyyteen kuitenkaan. Asiat järjestyvät tavalla tai toisella. Ei maailma tähän lopu. Tsemppiä!
Harri sanoi, että hänestä ei taida olla tällä hetkellä kenenkään poikaystävksi. (Kai tiedät, että sanamuoto "ei kenenkään poikakystäväksi" tarkoittaa todellisuudessa ei sinun poikaystäväksesi.) Juokse siis hyvä nainen - "ystävyys" ihmiseen, keneltä toivoo enemmän, vain lisää kärsimystä.
Aiempien kirjoitustesi perusteella olen sitä mieltä, että hän antoi ymmärtää enenmmän. Kurja tyyppi.
Viittauksillaan vakavaan sairauteensa hän haluaa kertoa sinulle olevansa Oikeamielinen ja Vastuullinen ja Ihana Ihminen. Harmi vaan, että asia tuli toisin todistetuksi hänen aiempien sanojensa ja tämän vetäytymisen välisessä ristiriidassa.
Voimia!
Tiina
Ikävä kuulla, että teillä kävi näin. En viitsi alkaa pitämään mitään "mitä mä sanoin"-saarnoja, mutta kuten jo aiemmin totesin, kun oikea ihminen osuu kohdalle niin sitä tietää muutaman viikon tapailun jälkeen että haluaako seurustella. Jos tapailu pitkittyy, eikä mies osaa päättää mitä haluaa, niin hälytyskellojen pitäisi soida heti. Raudat tulessa on yleensä vaan tekosyy, samoin se ettei voisi nyt seurustella kenenkään kanssa=ei ole tarpeeksi kiinnostunut. Harri kuitenkin pystyi tapailemaan melko tiiviisti, niin varmasti pystyisi seurustelemaankin jos vaan tarpeeksi haluaisi. Ikävä kyllä edes se, että vietetään paljon aikaa yhdessä tai tavataan toisen ystäviä ei ole tae mistään, ratkaisevaa on se, haluaako mies sitoutua sinuun.
Ajattele asia niin, että Harri ei kuitenkaan ollut sulle se oikea mies. Kun tapaat itsellesi oikean miehen, hän haluaa sitoutua suhun ja kaikki etenee luontevasti, eikä sun tarvitse itkeä hänen peräänsä.
Jape,
Ele oli omalla tavallaan tosiaan huomaavainen, otin sairaudesta tarkemmin selvää ja mietin, mitä se sitten olisi arkielämässä.
Odotan maanantaita, että saamme jutella asiat läpi vielä - eräässä puhelinkeskustelussa Harri sanoi erään asian/lauseen, jonka johdosta aloin miettiä, että onko hänkin tehnyt vahvoja oletuksia, joidenka perusteella tehnyt ajatustyötään. Ja mikäli mahdollista, haluaisin kenties joitain asioita oikaista.
En nyt totaaliseen synkkyydeen vaivu kuitenkaan, vaikka eilisiltainen kuohu ja itkupuuska toikin esiin vanhoja peikkoja jo herra kahden ajoilta. Niiden peikkojen havaitseminen herätti myös ajattelemaan hieman tarkemmin moniakin asioita. Puolen tuntia eilen illalla puhelin rauhoitellen itselleni peilin kautta, kunnes sain unta. Ja tänään jo herätty ennen kuutta, työpäivä puskettu väsyneenä, mutta tehokkaana läpi ja nyt saa hetken aikaa rentoutua. Ainakin joten kuten.
Tiina,
Siinä mielessä olen sen verran sinisilmäinen ihminen ylipäänsä, etten jaksa kiinnittää sanamuotoihin huomiota, mitä ne todennäköisesti voisivat myös tarkoittaa (ellen toki jahtaa omia tarkoitusperiäni sopivia lauseita ja ajatuksia) vaan kuuntelen ne sellaisenaan ja otan ne myös niin vastaan.
Ja, koska en ole tänne kaikkia puolia kertonut hänestä enkä tästä sairaudesta, niin otan myös tällä kertaa lauseen ihan sellaisenaan vastaan, ilman oletuksia muusta.
Mutta kiitos tsempistä ja ajatuksista. Täytyyhän sitä näinkin joskus yrittää katsoa, etten sinisilmäile ihan jatkuvasti :)
Roosa,
Raudat tulessa -juttuun vielä: jos itselläni olisi ollut samat raudat tulessa kuin Harrilla, niin ne olisivat vieneet aivan helvetisti tilaa ajatuksista ja energiasta. Joten se ei vieläkään ole minusta ollut tekosyy missään vaiheessa.
Kyllähän Harrin kanssa asiat ovat edenneetkin luontevasti omalla tavallaan. Luontevammin kuin kenenkään toisen herran kanssa aiemmin.
Mutta tosiaan... sitä maanantaita odotellessa. Naulaanko sitten omaa arkkuani vai miten on, mutten vielä luovuta ajatuksesta, että tästä olisi voinut / voisi vielä tulla jotain.
No älä luovuta-mutta ole realistinen. Ensinnäkin jos kävisi niin, että jatkaisitte tapailua niin tilanne todennäköisesti pysyisi ihan yhtä epävarmana kuin nyt, koska Harri on suoraan sanonut ettei hänestä ole sun poikaystäväksi. Toiseksi, mieti haluaisitko itse edes seurustella ihmisen kanssa, joka jo tapailuaikana on noin epävarma sitoutumisesta-mitä ongelmia se myöhemmin itse suhteeseen toisi.
Roosa,
Optimisti ja suoranainen toiveikkuus minussa herää:
TAI mitä jos käykin niin, että maanantainen keskustelumme luokin vahvempaa pohjaa koko jutulle?
Nojuu, se nyt on ehkä jo haihattelua, mutta voi niinkin käydä.
Roosa: "En viitsi alkaa pitämään mitään "mitä mä sanoin"-saarnoja, mutta kuten jo aiemmin totesin, kun oikea ihminen osuu kohdalle niin sitä tietää muutaman viikon tapailun jälkeen että haluaako seurustella."
Etkö säkään, Roosa, ole vieläkään oppinut mitään? Sinulla kun tuntuu olevan kaikki aina niin hyvin hallinnassa ja ohjetta ja neuvoa pukkaa joka asiaan niin voisit joskus oikeasti olla vain hiljaa. Siis oikeasti!
Älä ole heti sanomassa että tämä oli nyt tässä.
Lisäksi voisit olla hiljaa niistä typeristä blogin koukuttavuus jutuista.
Roosa: "Ensinnäkin jos kävisi niin, että jatkaisitte tapailua niin tilanne todennäköisesti pysyisi ihan yhtä epävarmana kuin nyt,"
Mitä sinä mistään todennäköisyyksistä tiedät? Varsinainen neuvonantaja!
Anna toisten selvittää asioita omaan tahtiin ja tapaan, äläkä kaiva maata heidän altaan.
Mou Rire: "Odotan maanantaita, että saamme jutella asiat läpi vielä - eräässä puhelinkeskustelussa Harri sanoi erään asian/lauseen, jonka johdosta aloin miettiä, että onko hänkin tehnyt vahvoja oletuksia, joidenka perusteella tehnyt ajatustyötään. Ja mikäli mahdollista, haluaisin kenties joitain asioita oikaista."
Toivotan teille onnistunutta keskustelua ja toivottavasti saatte asiat selviksi ja sitten katsotte mihin suuntaan lähdette.
Jape,
"Toivotan teille onnistunutta keskustelua ja toivottavasti saatte asiat selviksi ja sitten katsotte mihin suuntaan lähdette."
Kiitos tästä :) Itsellä tällä hetkellä rauhallinen olo, juttelin eilen aiheesta sisareni kanssa ja sain rauhoittavia neuvoja. Huomenna sen sitten tietää miten käy...
Ainahan sitä voi ihmeitä ja yllättäviä käänteitä tapahtua, mutta jos mies suoraan sanoo, että hänestä ei ole naiselle poikaystäväksi niin eiköhän tilanne ole aika selvä. Kun oikean ihmisen tapaa, niin sitoutuminen ei yleensä ole ongelma. Tämä pitää oppia kantapään kautta. Varmaan jokaisella naisella on kokemuksia siitä, että tapailee kiinnostavaa miestä johon ihastuu ja haluaisi suhdetta, mutta mies ei haluakkaan sitoutua eli ei ole tarpeeksi kiinnostunut. Ei se oikein hyvältä kuulosta, että jo tapailun aikana halutaan pitää taukoa ja hidastaa tahtia, vie vähän pohjaa koko jutulta vaikka "ihme" kävisi ja tapailu jatkuisi.
Lähetä kommentti