Sisareni kysyi tänään, miten Hartsan kanssa menee. Totesin, että helvetin hyvin.
Ja eteneehän tämä tosiaankin - eilen minua jo käytetiin ystäväpariskunnan luona näytillä.
Harri siis tuli perjantaina luokseni, tein hänen lempiruokaansa (josta sain kehujakin) ja hän jäi yöksi. Lauantaina aamulla minä olin lähdössä töihin ja Harri oli ajatellut lähtevänsä samalla ovenavauksella kotiansa kohden. Mutta hän ei herännytkään herätyskellon soittoon ja vaikutti flunssaa sairasteltuaan muutenkin väsyneeltä, joten kehotin häntä jäämään nukkumaan:
"Jos ei sulla ole mitään erityistä ajateltuna tälle päivälle, ni mä tulen kahden aikaan kotiin jo. Kahvinkeitin on hyvin yksinkertanen käyttää ja aamupalatarpeita löydät kaapeista, sitten kun heräät."
Harri myöntyi, toivotti minulle suukkojen myötä hyvää työpäivää ja jatkoi uniaan. Ja oma työpäiväni sujui suhteellisen vähistä unista huolimatta hyvinkin pirteänä, koska kotona oli mies odottamassa :)
Kun sitten iltapäivällä tulin takaisin töistäni, Harri lueskeli täällä virkeänä, aamukahvinsa ja aamiaisensa nauttineena. Ja ilmoitti minulle, että laittaisin itseni kuntoon, lähtisimme hänen järjestämälleen yllätysretkelle iltapäiväksi. Katsoin häntä nauraen ja ihmetellen, mutta hän ei suostunut heti paljastamaan, mihin olimme menossa - sain toki syödä ennen lähtöä.
Matkalla tosin jo aloin aavistella suunnan perusteella, mihin olemme menossa: Harri oli aiemmin kertonut, että hänen kummilapsensa asui naapuripitäjässä eikä hän ollut käynyt tätä katsomassa vähään aikaan. Ja olipa hän kertonut senkin, että viimeksi kummilapsen vanhempien kanssa jutellessaan - entisestä tyttöystävästään erottuaan - hän oli suorastaan vannonut, ettei enää alkaisi kenenkään naisen kanssa mihinkään juttuun.
Ja niin, sitten hän vie minut sinne mukanaan... ;D
Harri tulee taas huomenna käymään, joten täytyy kysyä minkä tuomion sain. Iltapäiväreissu oli kyllä mukavaa vaihtelua - ja kai herätin kuitenkin luottamusta kun sain hoivailla perheen konttausiässä olevaa vaavia enemmänkin...
Mitä tulee suhteeseen muuten, mitä Roosakin kysyi edellisen merkinnän kommenteissa - onko seurustelusta ollut puhetta?
Tapanamme on ollut jutella kaikenlaisista asioista sängyssä ennen kuin alamme nukkua joka kerralla, kun Harri on täällä ollut - välillä mennyt parikin tuntia höpistessä kaikessa rauhassa ennen kuin toinen on todennut, että olisi kai fiksua ihan nukkuakin jossain välissä. Perjantai-iltana katselin häntä vieressäni ja kysyin häneltä, mitä me ollaan. Harri vastasi, että on miettinyt samaa asiaa itsekin, muttei osaa vielä antaa vastausta. Hänellä on monta muutakin asiaa pohdittavanaan tällä hetkellä - monta rautaa tulessa, kuten hän itse sanoi - joten hän ehdotti, että miettisimme asiaa ensi viikon jälkeen, kun hän palaa lomareissultaan takaisin.
Kysyin häneltä, mitä kaikkia rautoja hänellä sitten on tosiaan tulessa tällä hetkellä. En nyt ala niitä tähän erittelemään erityisemmin, mutta tiesin niistä lähestulkoon kaikki jo ennalta Harrin niitä luetellessa, eli niistä oli kuitenkin jo puhuttu. Kehotin häntä stressaamaan ensin niistä, koska odottaisin kyllä ja tukisin häntä niissä murheissa kykyni mukaan.
Harri sanoi vielä lisäksi, että kyllä hän näkee meistäkin tulevan vielä vaikka mitä, mutta hän haluaa tällä kertaa edetä kuitenkin rauhallisesti, edellisistä suhteistaan oppineena. Hymyilin hänelle lämpimästi ja totesin ymmärtäväni kyllä - kuten hänen aiemmista jutuistaan kuulleena ymmärränkin.
Mikä sitten on oma oloni?
Viimeiset reilu kolme viikkoa, joka ensitapaamisestamme on kulunut, olen ollut mieleltäni tyyni ja rauhallinen; minun ei tarvitse Harrin suhteen hermoilla mistään. Onnellisuuttako?
Webkamerani oli auki vanhalle ystävälleni viikolla, kun juttelin Harrin kanssa puhelimessa. Ystäväni totesi katsellessaan minua kamerasta, että puhelun pituudesta ja ilmeistäni voi jo päätellä paljon. Ihmettelin hänelle puhelun päätyttyä, että mitä hän tarkoitti.
"Sähän suorastaan säteilet."
Joten jep. Kai tämä on sitten sitä onnellisuutta. =)
8 kommenttia:
Hyvältä kuulostaa tapailunne eteneminen. Muista ottaa jossain vaiheessa tuo seurustelu asia uudestaan puheeksi tai odota tekeekö Harri sen itsenäisesti, sillä yksi asia jonka olen tässä elämässä huomannut on se, että jos mies on naisesta tarpeeksi kiinnostunut niin hän haluaa myös seurustella tämän kanssa. Ei sillä että teillä mikään kiire olisi jos olette 3 viikkoa tunteneet, mutta silti. Jos mies haluaa ainoastaan tapailla, hän ei ole tarpeeksi kiinnostunut ja pitää takaporttia auki. Juuri tuollaiset ovat aika klassisia selityksiä, että on monta rautaa tulessa ja haluaa edellisten suhteiden takia edetä hitaasti. Eli jos Harri on sinusta tarpeeksi kiinnostunut, hän varmasti haluaa sut tyttöystäväkseen. Tsemppiä!
Roosa,
Juu, kyllä sen tuossa Mikon kanssa tapaillessa sain huomata, että kiinnostuksen puute oli syynä enemmälti osin siihen, että homma pysyi vain tapailuna eikä tulevaisuudesta puhuttu.
Harrilla tosiaan on monta rautaa tulessa, sellaisia, jotka vievät ajatuksia suuremmalti. Hän lähti tästä juuri yhteen tapaamiseen, joka vaikuttaa tärkeimpään rautaan... Ja koska Hartsa kuitenkin selitti kaikki raudat läpi, niin en usko, että piilottelee senkään takana :)
Onhan meillä lennokkaita suunnitelmia sitten tulevaisuuden suhteen (eilen taas venähti keskustelut nukkumaan mennessä...) ja lapsista on myös puhuttu. Ja Harrista olen aistinut sen vaikutelman, että jos hän jotain sanoo, hän myös tarkoittaa.
Joten... vaikuttaa kyllä hyvältä. Täytyy nipistää itseään aina välillä, että on myös tottakin ;)
No siitä Mikko jutusta nyt näki ulkopuolinen kauas, ettei se ollut tarpeeksi kiinnostunut. Mutta ulkoapäin asioita onkin aina helppo arvioida. Miehet osaa olla kummallisia, olen kuullut tapauksista joissa mies suunnittelee tulevaisuutta yhdessä ja kuskaa jo naista vanhempiensa luo näytille, eikä kuitenkaan halua alkaa seurustelemaan eli sitoutua. Näissä tilanteissa kannattaa olla realistinen ja lakata puolustelemasta miehen käytöstä itselleen, koska silloin ei vaan ole oikea ihminen kyseessä. Kun sen tapaa niin sitoutuminen tuskin tuottaa vaikeuksia.
Pmmp'n sanoja lainaten. Helvetin hyvin menee kun on rusketusraidat nähty ;)
Roosa,
Juu, jälkikäteen ajatellen olisi itsekin pitänyt Mikon kohdalla huomata, ettei se johda mihinkään. Mutta tällä kertaa Harrin kanssa on omasta mielestä on paljon realistisempi meno, jalat maassa. Tai no, jalat maassa ja pää pilvissä... ;)
Maggie,
x) Niinhän se menee. Mutta multa ei kielletty sentään seksivalistusta ;)
Jaaha, täällähän hommat etenee :)
Mukava, että teillä menee Harrin kanssa kivasti, Mou Rire...
...ja Harrin järjestämä ylätyskin vaikutti kivalta.
Älä hötkyile, Mou Rire, vaan ota rauhallisesti. Homma etenee omaan rauhalliseen tahtiin kyllä :)
Jape,
Kyllä, yllätys oli todella mukava. Harri jotenkin aistinut, että vastaavanlaisia ylläreitä ja muitakin voi minulle järjestää.
Tällä kertaa tosiaan olen rauhallinen, enkä hötkyile - siis ihan tosissaan, ei ole stressiä. Ja se jos mikä on ihan omituista ;)
Jännittyneenä uusia Harri kuulumisia odottelen.
Lähetä kommentti