Happiness

"Tiedätkö mitä?" Isäntä kysyy minulta, kun olemme alkamassa nukkua.
"No?" havahdun puoliunestani.
"Mä rakastan sua."
Hymyilen pimeässä tyytyväisenä. "Ja mä rakastan sua kans."

Pitkä suudelma siihen päälle ja käpertyminen toisen lämpöiseen syliin nukkumaan = parasta mitä tiedän.

Emäntä ja sen Isäntä eli miten kaikki lähti liikkeelle

Emäntäehdokas Mou Rire päivitti treffiprofiilinsa otettuaan aika loistavan kuvan itsestään ja kehittäessään itsestään mainospuheen kuvaan liittyen ja liitti spiikin profiiliinsa. Isäntäehdokas oli käynyt katsastamassa Moun profiilin, jonka tämä näki kolmen viimeisen kävijän joukossa ja uteliaana meni tekemään vastakäynnin ehdokkaan profiiliin. Mou luki isäntäehdokkaan tekstin, totesi sen olevan ihastuttavan aidon oloinen ja miellyttävä kuvaus miehestä itsestään sekä siitä, minkälaista suhdetta hän kaipaisi ja näppäränä likkana pistikin yksityisviestiä menemään ehdokkaalle.

Lyhyesti ja ytimekkäästi Mou kirjoitti tervehdyksen, kertoili omasta taustastaan lisää, että samankaltaisista oloista on lähtöisin ja kyselikin jotain jatkokysymyksiä (tästä ei valitettavasti ole enää tarkkoja muistikuvia, kun ei ole niitä yksityisviestejä tallessa.) Tämä taisi olla myöhäinen perjantai-ilta ja Mou laittoikin melko pian koneen tämän jälkeen kiinni ja meni nukkumaan.
Seuraavana iltana hän ei malttanut olla katsomatta, oliko saanut vastausta ehdokkaaltaan. Ja oli kuin olikin saanut - isäntäehdokas kertoi olevansa iloisen yllättynyt, että emäntäehdokas oli kirjoittanut hänelle viestin, hän kun oli suunnitellut viestin laittamista myös Moulle. Ja tästäkös kuka tahansa emäntäehdokas olisi mielissään... :)

Viestittely treffipalvelun kautta jatkui pari iltaa, kunnes Mou taisi kysäistä, että olisikohan messengeriä Isännällä käytettävissä. Keskustelut siirtyivät siis sinne. Pari-kolme iltaa meni hieman tunnustellen jutellessa, pikkuhiljaa enenevissä määrin rentoutuen ja löpisten keskenään kaikenlaisista asioista. Jotenkin molemmilla oli se tuntu, että tästä voisi ihan tosissaankin kehittyä jotain vakavaa. Mou huomasi, ettei oikein innostu treffipalvelun muista viestin lähettäjistä vaan keskittyi suurimman osan illastaan juttelemaan Isännän kanssa mesessä, tutustuen.

Puhelinnumerot vaihtuivat puolin ja toisin viikko meseen lisäämisen jälkeen. Mou hieman salakavalasti vihjaillen sai Isännän kysymään numeroaan ja sitä iltaa seuraavasta päivästä lähtien onkin viestejä kulkenut päivittäin. Tapaamisesta oli ollut hieman puhetta mesessä ja Mou totesikin, että kun seuraavalla viikolla hellittää marraskuun alkua vaivannut kiire, niin mitenkäs olisi tapaaminen. Mou houkutteli itse tehdyllä ruualla, kaupunkiajelulla ja hyväksi havaitulla seuralla. Päivä sumplittiin molempien aikatauluun sopivaksi ja ei muuta kuin jännittämään... laskemaan lopulta tunteja, ihan viime hetkillä myös minuutteja, koska toisen vihdoin näkee.

Isäntä ajoi pihaan, Mou meni vastaan. Ja Mou katsellessaan Isännän nousevan autosta totesi mielessään wau. Mou sai suloisen lahjan liittyen aiheeseen, josta oli vitsailtu paria iltaa aikaisemmin. Tuo lahja on edelleen tässä Moun tietokoneen vieressä, että hän saa sitä nopsaan aina välillä ihastella. Kaupunkiajelulle - Isäntä päästi Moun autonsa rattiin, rohkea mies - ja siltä reissulta takaisin Moun kotiin tekemään yhdessä ruokaa. Siitä kehkeytyi pienimuotoinen kynttiläillallinen, kun Mou lahjastaan inspiroituneena sytytti tuikun palamaan ja kaivoi kaappiensa kätköistä jopa servetit esiin.

Juttelua, lopulta suudelmia ja hellimistä sohvalla, loppuillasta telkkaria katsellen. Mou totesi myöhään illalla, että Isäntä voi jäädä yöksi nukkumaan, ettei tarvitse synkkään pimeään lähteä ajamaan. Isäntä jäi ja Mou sai aamulla herätä ihanasti vierustoverin silittäessä hiuksia ja tutkaillessa kasvonpiirteitä. Siihen aamuun kuului paljon suudelmia, muttei mitään muuta.

Iltapäivällä Mou teki lähtöä töihin ja Isäntä kotiinsa. Sohvalla käytiin suudelmien lomassa seuraavankaltainen keskustelu:
Isäntä: "Kyllä siellä treffipalvelussa kannatti pyöriä, kun pääsi sua tapaamaan ja on ollu kyllä hyvä päivä."
Mou: "Niin no, tarvitseekohan siellä palvelussa sitten enää pyöriäkään?" (Tästä oli ollut puhetta; jos tuntuu natsaavan, niin mikä jottei sitä sitten heti vain ala seurustella, muuten Mou ei olisi varmaan kysynytkään mitään.)
"Mun puolestani ei kyllä tartte."
"Ei kyllä munkaan," totesi Mou ja virnisti. "Tekeekö tää ny si susta mun poikaystävän?"
"Tai kuten Pohjanmaalla kuulemma sanotaan, niin 'alakkonää mua'," hän vastasi.
"Kai mä sit alan." ;)

Ja niin Mou lähti töihin hyvin leveä virne kasvoillaan, huulet hieman turpeina kaikista suudelmista, onnellisena. Ja virne vain leveni, kun hän sai viestin Isännältään hänen päästyä kotiinsa: "Hei tyttöystävä. Tuntuupa todella hyvältä sanoa noin :)"

***

Tästä se siis kaikki alkoi. Eilen visioin jo hääpukuani, joten liikutaan syvillä vesillä, minä kun en ole aiemmin häitä omalle kohdalleni miettinyt juuri lainkaan, kuten joillain tytöillä on ollut tapana. Mutta on tässä vielä vajaa pari vuotta aikaa niitäkin suunnitella.

Ja niin, mikäs sen ihanampaa kuin viettää ystävänpäiväviikonloppuna aikaa kahdestaan rakkaan Isäntäni kanssa ^^

Ja myönnän, aiemmin itsekin olisin varmaan pyöritellyt silmiäni lukiessani vastaavaa tekstiä, kun kaikki on niin ihanaa ja ah ja voih yms. Mutta... Tämä tapahtuukin minulle ja kaikki tosiaan on niin ihanaa ja ah ja voih ja uu-la-laa vielä siihen päälle. Vaikken omilta epävarmuuskohtauksiltani ole voinutkaan välttyä (näistä lisää ehkä ensi kirjoitukseen sitten), mutta ainakin olen niistä voinut Isännälleni jutella ja keskustella läpi. Meillä kun on ihan mieletön niinku tää... :) (Kaverille ei jätetä -sarjasta mukaeltu lainaus)

Kaikesta huolimatta, Hyvää ystävänpäivää!