Herroista hurmaavin ja ehdottomasti jalat alta vievin on herra numero 12, Isäntä. Yksinkertaisesti sanottuna ihana tapaus, mikä löytö, mikä hurma, AH.
Tehokasta toimintaa muuten se treffiprofiilini päivitys - totesin profiilia pois ottaessani, että eihän päivitetty versio ehtinyt olla esillä kokonaista kuukauttakaan kun jo seurustelin. Joten kannattaa välillä muutella ja olla itsekin aktiivinen, noin niin kuin vinkkinä nettitreffaajille ;)
Isäntä on siis nimensä mukaisesti maatilan isäntä, kototilansa jatkaja. Samoista oloista ja elinympäristöstä siis, mistä itsekin alunperin kotoisin, vaikka kaupungissa tässä asunutkin reilu vuoden. Tässä on siis käyty ihan oma Maajussille morsian -versionsa, ilman tv-kameroita ja muita erityisempiä kilpailijoita. Onhan tässä ihan hääpäiväkin jo vitsailtuna valmiiksi ;) ja niin, lapsiluku myös.
Synkkaa siis. Todella hyvin. Pässi on toiselle pässi, eli viitaten vuosipäivämerkintäni ajatukseen, että pitäisi kirjoittaa horoskoopeista, niin eräs johtopäätökseni siihen olisi ollut, että toinen Oinas on ilmeisesti allekirjoittaneelle pässinpäälle hyvä. Yhtä nopea ajatuksenjuoksu ja silkka haaveilu (eli siis miksi ylipäänsä hääpäivästä on ollut puhetta), tietty tulistumisen aste, toki se tietty eroottisuuskin (kaksi tulimerkkiä samaan petiin = GRAU! - tosin välihuomauksena tähän, hänen kanssaan se ei ole seksiä, se on making loooooove:a) ja mitähän vielä voisin tähän ylistää... No. Kaikenlaista, mutten osaa nyt eritellä kovin hyvin, ainakaan horoskooppeihin pohjautuen :p
Tähtiin kirjoitettuako? ;)
Sunnuntaina tulee kuukausi seurusteluakin täyteen. Tähän aikaväliin on sisältynyt paljon tekstiviestejä lähtien huomenentoivotuksista jatkuen päivän mittaan tulevien havaintojen ja pohdintojen jakamisena, vielä enemmän mesekeskusteluja sitten illalla ja jonkin verran ihan puhelinkeskustelujakin. Ja tietty yhdessäoloa, vierailuja molemmin puolin vanhempien luona (eka - ja miksei viimeinenkin - kerta korkattu siinä asiassa siis) ja tutustumista toistemme ystäviin ja läheisiin. Laivareissukin tuli tuossa tehtyä männäviikolla. Jatkossa tiedossa joulupäivä ja uusivuosi yhdessä. Ja niin, yhteiset synttärit sitten keväällä, kun täytämme pienen ajan sisällä yhteensä tasavuosia ;D
Joten mikäs se tässä on ollessa, onnellisena paistatellessa?
Nut on siis tjodella hjuva fiilis.
And I feeeeeeeeeeeeeeel nice, like sugar and spice.
Löytyikö järjen hiventäkään koko tekstistä?
Aika irrallista. Mutta toisaalta on aika irrallisen leijuva olokin ja silti kuitenkin jollain tapaa niin järjellinen.
Tarvitaan aikamoinen määrä paskaa niskaan ennenkuin tämä onnellisen tyytyväinen virne on Moun kasvoilta pois pyyhitty. Eikä se taida sittenkään ihan kovin paljoa himmetä ;)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ihastumisia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ihastumisia. Näytä kaikki tekstit
torstai 17. joulukuuta 2009
perjantai 20. marraskuuta 2009
Newsflash
Vuorokauden mittaiset ensitreffit ja tuloksena:
So long, sinkkuelämä, tervehdys, seurustelu.
Isännästä lisää sitten myöhemmin. Jatkan hehkutusmatkaani eteenpäin.
I feel good (dädä-dädä-dädä-dä)
You knew that I would now (dädä-dädä-dädä-dä)
I feel good (dädä-dädä-dädä-dä)
You knew that I would now (dädä-dädä-dädä-dä)
So good, so good
'cause I got you (dä-dä-dä-dä)
WHOAAAAA!
So long, sinkkuelämä, tervehdys, seurustelu.
Isännästä lisää sitten myöhemmin. Jatkan hehkutusmatkaani eteenpäin.
I feel good (dädä-dädä-dädä-dä)
You knew that I would now (dädä-dädä-dädä-dä)
I feel good (dädä-dädä-dädä-dä)
You knew that I would now (dädä-dädä-dädä-dä)
So good, so good
'cause I got you (dä-dä-dä-dä)
WHOAAAAA!
maanantai 28. syyskuuta 2009
Ihastumiset ja viritykset
Jos nyt unohdetaan peruskouluaikaiset ihastumiset sun muut (niitä tulee kyllä mieleen heti neljäkin eri ihmistä) ja lähdetään toisen asteen koulusta liikkeelle.
* Olin pitkään ihastunut luokkakaveriini ja hänkin oli omalla tavallaan ihastunut minuun - hän tosin ei halunnut viedä juttua pidemmälle, koska välimatkaa oli kuulemma liikaa, n. 50 km. No, tätä nykyä voin vaan todeta, että se ei ole matka eikä mikään, mutta silloin se oli paljon, kun ei ollut ajokorttia vielä eikä muutenkaan paljoa mahdollisuuksia reissata ja tapailla. Päädyimme erään hyvin, hyvin humalaisen tupari-illan päätteeksi suutelemaankin yhtenä kesänä (hmm, itse asiassa sama kesä, jolloin tapasin herra yhdenkin), mutta kuten todettua, se ei sitten edennyt siitä. Tosin jahkasimme tästä asiasta vielä seuraavaan kevääseen, kunnes luovutin aiheesta kokonaan menetettyäni häneen hermot erinäisten sattumusten johdosta.
* Herra kahden jälkeen... oivoi, netin kautta ihastumisten ja viritysten suhteen elämäni suorastaan kukoisti sillä saralla. Pari-kolme tapausta tulee mieleen, joita en koskaan päässytkään tapaamaan joko omista tai heistä johtuvista tilanteen muutoksista: milloin tekniset ongelmat tulivat vastaan, jolloin emme tienneet missä kohdata, vaikka olimme samassa kaupungissa; milloin oletettu vapaapäivä muuttuikin työntäyteiseksi; milloin ei vaan rohkeus riittänyt. Nämä siis kaikki silkassa kevytmielisessä merkityksessä olevia menetettyjä kohtaamisia. Ja yksi tapaus tulee mieleen, jonka kanssa kävimme syömässä hampurilaiset ja ajelimme kaupungilla, mutta lähempää tuttavuutta emme tehneet, vaikka hän vihjasikin.
* Herra seitsemän kanssa kilpasilla oli toinenkin mies, ihan naapurikunnasta, treffipalvelun kautta tavattu myös kuten seiskakin. Kävin hänen kanssaan kahvillakin, mutta juttu ei paljoa kulkenut ja hän totesi jälkeenpäin, että muuten voisin ollakin ihan hyvä tyyppi, mutta jotain puuttuu. Nauroin hänelle, että hitto, hän ehti sanoa sen ensin, joten minun suustani sitä ei voida enää kuitata naisten hömpötykseksi ;D Juttu kuoli kokoon sitten pikkuhiljaa, nyt en ole hänestä kuullut moneen moneen aikaan mitään.
* Ennen kuin herra seitsemää kävin tapaamassa, kävin myös kahvilla yhden toisen herran kanssa. Tämä tuli täysin ex tempore, kun olin matkalla Maggien luokse ja viritys (treffipalvelun kautta tavattu) soitti minulle ja ehdotti paluumatkalleni kahvitapaamista. Istuimme huoltoaseman kahvilassa noin tunnin verran jutellen, hän piti keskustelua yllä. Jokin hänessä tökki vastaan - minä kun perustan tähän paljon puhuttuun vaistooni ja fiilikseen monta asiaa - ja tunne taisi olla molemminpuolinen, ettei siitä ainakaan vakavampaa puhetta edes syntynyt. Nykyään juttelemme Facebookin välityksellä silloin tällöin ja tsemppaamme toisiamme ihmissuhteissa. Hän antoi myöhemmin pisteet minulle siitä, että ainakin pysyin kahvitreffeillä loppuun asti enkä hylännyt häntä heti alkuunsa, kuten eräs toinen tyttö hänelle teki myöhemmin.
Talven aikana ja tämän vuoden puolella ihastumisia ja viritelmiä onkin kertynyt aika paljon... Treffipalvelun kautta itse asiassa kaikki, en tänä vuonna ole paljoakaan seksichatissa aikaani viettänyt. Näistä...
* ...ensimmäinen ihastus - hieman taiteellinen tyyppi, huumorintajuinen. Juttelimme mesessä jonkin verran ja pienessä pöhnässä haastattelin häntä aika tavalla eräs ilta. Tämäkin kuuluu sarjaamme 'se vain jostain syystä kuihtui kasaan'. Ilmeisesti siinä alkoi sekottaa tilannetta toinen ja kolmas ihastus/viritelmä, jotka hieman kilpailivat keskenään muutenkin mielessäni...
* ...toinen ihastus - ujo mies, rauhallinen, harkitseva, karhumaisen lämmin olemus. Luonteensa tietyiltä osin siis vastakohta minulle, mutta tulimme juttuun erinomaisesti mesen puolella, meillä oli pieniä hölmöjä yhteisiä piirteitä ja tapoja. Hän tuli luokseni käymään ollessaan täällä päin muutenkin ajelemassa sukulaisensa luona - välimatkaa hänen luokseen n. 350 km. Hän ei tullut kuin siksi päiväksi, esittelin hänelle kaupunkia, tein ruokaa ja juttelimme - tosin, koska hän oli ujo ja loppupeleissä minä en keksi paljoakaan puheenaiheita, ellen saa vähänkään apuja toiselta, niin emme jutelleet kuitenkaan kovinkaan paljoa, hengasimme ja katselimme telkkaria. Saatoin hänet illalla autolle ja suikkasin hänelle suukon suulle auton luona, josta hän taisi hieman punastuakin maaliskuisen illan hämärässä.
Menin pääsiäisen aikaan hänen luokseen pariksi yöksi. Kokkasimme, pelasimme Wiillä, röhnäsimme ja katsoimme telkkaria. Nukuimme kyllä vierekkäin ne kaksi yötä, mutta mitään ei tapahtunut. Yllätyin tosin positiivisesti toisena aamuna, kun hän kietoi oma-aloitteisesti kätensä ympärilleni ja makoilimme hetken aikaa sylikkäin. Koska aistin, että hän tosiaan on ujo ja varautunut, en... noh, tyrkyttänyt itseäni. Heitin kaksimielisyyksiä ja katsoin merkitsevästi, mutta en tuonut itseäni liian tykö, etten säikyttäisi.
Tässä ei tuntunut kuitenkaan sitä kaipaamaani kipinää ja Mikkokin alkoi sekottaa tilannetta omalta taholtaan, joten olemme nykyään ystäviä tämän miehen kanssa. Hän itse asiassa muutama viikko sitten pyysi minua lukemaan treffiprofiilinsa läpi, että antaako se hänestä kuinka oikeanlaisen kuvan.
* ...kolmas viritelmä - nimitetään hänet vaikka Kaapiksi, koska pituutta ja kokoa häneltä löytyy. Vaikka Kaappi asuu vain noin kymmenen kilometrin päässä luotani, tapasimme tosiaan netin kautta. Aloimme jutella jo ennen joulua, kirjoittelimme treffipalvelun yksityisviesteissä pientä eroottista kertomusta toisillemme. Nämä vastaavat pienet viestittelyt jatkuivat tekstiviestien välityksellä tammikuussa ja helmikuussa hän kävi ensimmäisen kerran luonani kahvilla, toisen kerran viikkoa myöhemmin tuosta kauempana asuvasta herrasta. Näinä kahvittelukertoina päädyimme sohvalle juttelemaan ja hän piti minua hyvänä.
Molemmilla kerroilla hänen lähtiessään jatkamaan matkaansa olin kieltämättä järjettömän kiihottunut, mutta Kaappi ei luvannut tehdä asian eteen enempää vasta kuin ehkä viidennellä treffikerralla. Selvitimme tosin erään tekstiviestisanaharkan seurauksena kummankin ajatuksia, että pysyykö juttu kevyenä vai vakavampana - hän ei halunnut vakavampaa, joten minäkin jarrutin suhtautumistani ja keskityin enemmän tuohon karhumaiseen mieheen.
Keväällä meidän piti Kaapin kanssa tavata kahvien merkeissä pariinkin otteeseen, mutta jommankumman yllättävistä menoista ne kerrat peruuntuivat, pidimme kuitenkin satunnaisesti tekstiviestien välityksellä yhteyttä keskenämme kesälläkin.
Sillä viikolla kun taukomme Harrin kanssa alkoi, Kaappi kyseli minulta kuulumisia viestitse ja kutsui itsensä kahville luokseni. Olin hänelle kertonut vastatessani viestiin vaihtuneesta ihmissuhdetilanteestani (edelliskerralla toisistamme kuullessamme hän oli tietoinen vain Mikosta, nyt oli Harri astunut kuvaan mukaan) ja hän kyselikin kiinnostuneena uudesta suhteestani, että kuinka vakavalla pohjalla se on. Ja kuten olin osannut odottaakin, hän myös omalla tavallaan testasi sitoutumistani:
Istuimme jälleen sohvalla ja juttelimme, kerroin hänelle kipeytyneestä polvestani. Hän varmisti ensin, kumpi polvi oli kyseessä ja laski sitten kätensä sille, hieroen kevyesti. En antanut tämän häiritä, vaan jatkoin juttelua normaalilla äänellä. Hänen kätensä alkoi hierossaan siirtyä pikkuhiljaa ylemmäksi reidelläni... Laskin käteni lopulta syliini, jottei hän päässyt etenemään enää ylemmäs; nousin ylös sohvaltakin hoitaakseni jonkun asian ja palatessani takaisin istumaan, oli käsi myös takaisin reidellä. Lopulta otin Kaappia ranteesta kiinni ja siirsin hänen kätensä hänen omalle polvelleen ja katsoin häntä silmiin. Hän katsoi minua hetken keskeyttäen lauseensa, sanoii 'okei' ja perääntyi. Tämän jälkeen hän totesi, että ainakin torjumisestani näki, kuinka sitoutunut olen Harriin ja jatkoimme keskustelua jälleen normaaliin sävyyn.
Tilanne olisi kieltämättä voinut olla minun kannaltani ahdistavakin, kuitenkin Kaappi on minua n. 30 senttiä pidempi ja suurempi, paljon voimakkaampi. En ole kuitenkaan missään vaiheessa aistinut hänestä sen sortin huonoja "viboja", että olisin kokenut aihetta pelätä. Ja kuten edellisessä postauksessani mainitsin, Kaappi totesi, että kyllä hänen mieltään jää kaihertamaan, mitä seksi minun kanssani olisi sitten ollut, koska alkuvuodesta viestitellessä molemmille tuli kyllä melko tukalat oltavat... :p
Hmm... Olisikohan tässä nyt pääsääntöisesti kaikki? Kenties. Jotkut tietysti unohtuneet suoranaisen äkkinäisyytensä takia, yhdenkin muistin vain siksi, että eräs soittaja sanoi minulle äsken puhelimessa jutun, joka muistutti siitä tyypistä.
Luovat viikot menossa, tuntuu löytyvän aiheita, mistä kirjoittaa. Ainakin jonkin aikaa vielä... :) Täytyy hyödyntää näitä hetkiä nyt siis.
* Olin pitkään ihastunut luokkakaveriini ja hänkin oli omalla tavallaan ihastunut minuun - hän tosin ei halunnut viedä juttua pidemmälle, koska välimatkaa oli kuulemma liikaa, n. 50 km. No, tätä nykyä voin vaan todeta, että se ei ole matka eikä mikään, mutta silloin se oli paljon, kun ei ollut ajokorttia vielä eikä muutenkaan paljoa mahdollisuuksia reissata ja tapailla. Päädyimme erään hyvin, hyvin humalaisen tupari-illan päätteeksi suutelemaankin yhtenä kesänä (hmm, itse asiassa sama kesä, jolloin tapasin herra yhdenkin), mutta kuten todettua, se ei sitten edennyt siitä. Tosin jahkasimme tästä asiasta vielä seuraavaan kevääseen, kunnes luovutin aiheesta kokonaan menetettyäni häneen hermot erinäisten sattumusten johdosta.
* Herra kahden jälkeen... oivoi, netin kautta ihastumisten ja viritysten suhteen elämäni suorastaan kukoisti sillä saralla. Pari-kolme tapausta tulee mieleen, joita en koskaan päässytkään tapaamaan joko omista tai heistä johtuvista tilanteen muutoksista: milloin tekniset ongelmat tulivat vastaan, jolloin emme tienneet missä kohdata, vaikka olimme samassa kaupungissa; milloin oletettu vapaapäivä muuttuikin työntäyteiseksi; milloin ei vaan rohkeus riittänyt. Nämä siis kaikki silkassa kevytmielisessä merkityksessä olevia menetettyjä kohtaamisia. Ja yksi tapaus tulee mieleen, jonka kanssa kävimme syömässä hampurilaiset ja ajelimme kaupungilla, mutta lähempää tuttavuutta emme tehneet, vaikka hän vihjasikin.
* Herra seitsemän kanssa kilpasilla oli toinenkin mies, ihan naapurikunnasta, treffipalvelun kautta tavattu myös kuten seiskakin. Kävin hänen kanssaan kahvillakin, mutta juttu ei paljoa kulkenut ja hän totesi jälkeenpäin, että muuten voisin ollakin ihan hyvä tyyppi, mutta jotain puuttuu. Nauroin hänelle, että hitto, hän ehti sanoa sen ensin, joten minun suustani sitä ei voida enää kuitata naisten hömpötykseksi ;D Juttu kuoli kokoon sitten pikkuhiljaa, nyt en ole hänestä kuullut moneen moneen aikaan mitään.
* Ennen kuin herra seitsemää kävin tapaamassa, kävin myös kahvilla yhden toisen herran kanssa. Tämä tuli täysin ex tempore, kun olin matkalla Maggien luokse ja viritys (treffipalvelun kautta tavattu) soitti minulle ja ehdotti paluumatkalleni kahvitapaamista. Istuimme huoltoaseman kahvilassa noin tunnin verran jutellen, hän piti keskustelua yllä. Jokin hänessä tökki vastaan - minä kun perustan tähän paljon puhuttuun vaistooni ja fiilikseen monta asiaa - ja tunne taisi olla molemminpuolinen, ettei siitä ainakaan vakavampaa puhetta edes syntynyt. Nykyään juttelemme Facebookin välityksellä silloin tällöin ja tsemppaamme toisiamme ihmissuhteissa. Hän antoi myöhemmin pisteet minulle siitä, että ainakin pysyin kahvitreffeillä loppuun asti enkä hylännyt häntä heti alkuunsa, kuten eräs toinen tyttö hänelle teki myöhemmin.
Talven aikana ja tämän vuoden puolella ihastumisia ja viritelmiä onkin kertynyt aika paljon... Treffipalvelun kautta itse asiassa kaikki, en tänä vuonna ole paljoakaan seksichatissa aikaani viettänyt. Näistä...
* ...ensimmäinen ihastus - hieman taiteellinen tyyppi, huumorintajuinen. Juttelimme mesessä jonkin verran ja pienessä pöhnässä haastattelin häntä aika tavalla eräs ilta. Tämäkin kuuluu sarjaamme 'se vain jostain syystä kuihtui kasaan'. Ilmeisesti siinä alkoi sekottaa tilannetta toinen ja kolmas ihastus/viritelmä, jotka hieman kilpailivat keskenään muutenkin mielessäni...
* ...toinen ihastus - ujo mies, rauhallinen, harkitseva, karhumaisen lämmin olemus. Luonteensa tietyiltä osin siis vastakohta minulle, mutta tulimme juttuun erinomaisesti mesen puolella, meillä oli pieniä hölmöjä yhteisiä piirteitä ja tapoja. Hän tuli luokseni käymään ollessaan täällä päin muutenkin ajelemassa sukulaisensa luona - välimatkaa hänen luokseen n. 350 km. Hän ei tullut kuin siksi päiväksi, esittelin hänelle kaupunkia, tein ruokaa ja juttelimme - tosin, koska hän oli ujo ja loppupeleissä minä en keksi paljoakaan puheenaiheita, ellen saa vähänkään apuja toiselta, niin emme jutelleet kuitenkaan kovinkaan paljoa, hengasimme ja katselimme telkkaria. Saatoin hänet illalla autolle ja suikkasin hänelle suukon suulle auton luona, josta hän taisi hieman punastuakin maaliskuisen illan hämärässä.
Menin pääsiäisen aikaan hänen luokseen pariksi yöksi. Kokkasimme, pelasimme Wiillä, röhnäsimme ja katsoimme telkkaria. Nukuimme kyllä vierekkäin ne kaksi yötä, mutta mitään ei tapahtunut. Yllätyin tosin positiivisesti toisena aamuna, kun hän kietoi oma-aloitteisesti kätensä ympärilleni ja makoilimme hetken aikaa sylikkäin. Koska aistin, että hän tosiaan on ujo ja varautunut, en... noh, tyrkyttänyt itseäni. Heitin kaksimielisyyksiä ja katsoin merkitsevästi, mutta en tuonut itseäni liian tykö, etten säikyttäisi.
Tässä ei tuntunut kuitenkaan sitä kaipaamaani kipinää ja Mikkokin alkoi sekottaa tilannetta omalta taholtaan, joten olemme nykyään ystäviä tämän miehen kanssa. Hän itse asiassa muutama viikko sitten pyysi minua lukemaan treffiprofiilinsa läpi, että antaako se hänestä kuinka oikeanlaisen kuvan.
* ...kolmas viritelmä - nimitetään hänet vaikka Kaapiksi, koska pituutta ja kokoa häneltä löytyy. Vaikka Kaappi asuu vain noin kymmenen kilometrin päässä luotani, tapasimme tosiaan netin kautta. Aloimme jutella jo ennen joulua, kirjoittelimme treffipalvelun yksityisviesteissä pientä eroottista kertomusta toisillemme. Nämä vastaavat pienet viestittelyt jatkuivat tekstiviestien välityksellä tammikuussa ja helmikuussa hän kävi ensimmäisen kerran luonani kahvilla, toisen kerran viikkoa myöhemmin tuosta kauempana asuvasta herrasta. Näinä kahvittelukertoina päädyimme sohvalle juttelemaan ja hän piti minua hyvänä.
Molemmilla kerroilla hänen lähtiessään jatkamaan matkaansa olin kieltämättä järjettömän kiihottunut, mutta Kaappi ei luvannut tehdä asian eteen enempää vasta kuin ehkä viidennellä treffikerralla. Selvitimme tosin erään tekstiviestisanaharkan seurauksena kummankin ajatuksia, että pysyykö juttu kevyenä vai vakavampana - hän ei halunnut vakavampaa, joten minäkin jarrutin suhtautumistani ja keskityin enemmän tuohon karhumaiseen mieheen.
Keväällä meidän piti Kaapin kanssa tavata kahvien merkeissä pariinkin otteeseen, mutta jommankumman yllättävistä menoista ne kerrat peruuntuivat, pidimme kuitenkin satunnaisesti tekstiviestien välityksellä yhteyttä keskenämme kesälläkin.
Sillä viikolla kun taukomme Harrin kanssa alkoi, Kaappi kyseli minulta kuulumisia viestitse ja kutsui itsensä kahville luokseni. Olin hänelle kertonut vastatessani viestiin vaihtuneesta ihmissuhdetilanteestani (edelliskerralla toisistamme kuullessamme hän oli tietoinen vain Mikosta, nyt oli Harri astunut kuvaan mukaan) ja hän kyselikin kiinnostuneena uudesta suhteestani, että kuinka vakavalla pohjalla se on. Ja kuten olin osannut odottaakin, hän myös omalla tavallaan testasi sitoutumistani:
Istuimme jälleen sohvalla ja juttelimme, kerroin hänelle kipeytyneestä polvestani. Hän varmisti ensin, kumpi polvi oli kyseessä ja laski sitten kätensä sille, hieroen kevyesti. En antanut tämän häiritä, vaan jatkoin juttelua normaalilla äänellä. Hänen kätensä alkoi hierossaan siirtyä pikkuhiljaa ylemmäksi reidelläni... Laskin käteni lopulta syliini, jottei hän päässyt etenemään enää ylemmäs; nousin ylös sohvaltakin hoitaakseni jonkun asian ja palatessani takaisin istumaan, oli käsi myös takaisin reidellä. Lopulta otin Kaappia ranteesta kiinni ja siirsin hänen kätensä hänen omalle polvelleen ja katsoin häntä silmiin. Hän katsoi minua hetken keskeyttäen lauseensa, sanoii 'okei' ja perääntyi. Tämän jälkeen hän totesi, että ainakin torjumisestani näki, kuinka sitoutunut olen Harriin ja jatkoimme keskustelua jälleen normaaliin sävyyn.
Tilanne olisi kieltämättä voinut olla minun kannaltani ahdistavakin, kuitenkin Kaappi on minua n. 30 senttiä pidempi ja suurempi, paljon voimakkaampi. En ole kuitenkaan missään vaiheessa aistinut hänestä sen sortin huonoja "viboja", että olisin kokenut aihetta pelätä. Ja kuten edellisessä postauksessani mainitsin, Kaappi totesi, että kyllä hänen mieltään jää kaihertamaan, mitä seksi minun kanssani olisi sitten ollut, koska alkuvuodesta viestitellessä molemmille tuli kyllä melko tukalat oltavat... :p
Hmm... Olisikohan tässä nyt pääsääntöisesti kaikki? Kenties. Jotkut tietysti unohtuneet suoranaisen äkkinäisyytensä takia, yhdenkin muistin vain siksi, että eräs soittaja sanoi minulle äsken puhelimessa jutun, joka muistutti siitä tyypistä.
Luovat viikot menossa, tuntuu löytyvän aiheita, mistä kirjoittaa. Ainakin jonkin aikaa vielä... :) Täytyy hyödyntää näitä hetkiä nyt siis.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)