maanantai 19. heinäkuuta 2010

On se jännä, hyvin jännä

Lueskelin vanhoja tekstejäni läpi, alusta lähtien muutaman. Ihan kuin toinen ihminen olisi ne kirjoittanut. Huh heijaa.

Olen tässä muutamia viikkoja jo kypsytellyt ajatusta, että päätän kirjoitteluni. Että hukkaisin kaiken pois, mitä tänne on tullut kirjoiteltua ja jatkaisin tällä puhtaalla pöydälläni, jota vakaasti täytän Isäntäni kanssa.

On ollut... mielenkiintoista. Reaktiot, haukut ja kehut täysin tuntemattomilta ihmisiltä ja muutamalta tutummaltakin. Keskustelu mitä väliin on aiheista virinnyt. Myötätunto tai sen puute. Toivottavasti ne muutamat naurahdukset, mitä tekstini ovat saaneet aikaan lukijoissa.

Olen kasvanut, kypsynyt, vahingoistani viisastunut - ainakin uskon niin. Monta herraa tuli läpi koluttua ennenkuin tajusin, minkälaisen ihan oikeasti tarvitsen rinnalleni.

Ja hänet löysin. Rakastan häntä nyt ja lupaan rakastaa häntä lopun elämääni.

Joten kiitos vaan ja näkemiin. It's been great.

- MouRire

21 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Siis aiotko lopettaa blogin pitämisen kokonaan? Oot kyllä kovin harvoin päivittänyt viime aikoina. Hyvää jatkoa jokatapuksessa. Muista, että aiemmilla (harrin aikaisilla) kommenteillani oli syynsä ja nyt todellisen onnen löydettyäsi varmaan ymmärrät sen.

Mou Rire kirjoitti...

Roosa,

Näin aion tehdä. Koska päivitettävää ei juurikaan ole, elämä kulkee tasaista tahtia ja kaikki mikä tapahtuu minun ja Isännän välillä on jotenkin niin yksityistä ja ainutlaatuista, etten siitä halua sen suuremmin kirjoittaa.

Mou Rire kirjoitti...

Roosalle vielä:

"Muista, että aiemmilla (harrin aikaisilla) kommenteillani oli syynsä ja nyt todellisen onnen löydettyäsi varmaan ymmärrät sen."

Kyllähän mä sen syyn suunnilleen käsitin jo silloin, mutta esitystapa oli silloin (ja on edelleen) vähän tympeä, etenkin juuri siihen hetkeen ja tilanteeseen ajatellen. Lähinnä siis tuo kaikkitietävän oloinen sävy, joka alkaa ärsyttää suunnattomasti ja ihan hetkessä.

Ja kuten Isännän kanssa tässä todettiin hänenkin menneisyydestään - ne virheet on vaan käytävä itse läpi ja todettava, että ei menny niinku elokuvissa, vaan niin kuin toiset ehtivät jo vähän vihjatakin.

Anonyymi kirjoitti...

Hyvää jatkoa MouRirelle ja rakkauden täyteistä elämää kumppanisi kanssa. :)

Ymmärrän täysin päätöksesi pitää oman elämänne poissa virtuaalimaailmasta. Itselleni kävi hieman samoin kun pidin blogia ja miehen astututtua elämään - kirjoittaminen vain on jäänyt. Suhteestamme tuli liian tärkeä ja intiimi heitettäväksi haaskaksi nettiin ihmisten riepoteltavaksi.

Elämästä puheenollen. Minusta tuli juhannusmorsian miehen kosittua juhannuksena. :) Asumme nyt omassa talossa ja tunnen löytäneeni vihdoinkin elämäni kumppanin.

Elämä antaa ja ottaa, tällä hetkellä se tuntuu suorastaan hemmottelevan antamalla. Lienee saman suuntaiset tuntemukset sielläkin. :))

Rakkaudentäyteistä kesää (ja loppuelämää ;) )!!

- Sania

Mou Rire kirjoitti...

Sania,

"Suhteestamme tuli liian tärkeä ja intiimi heitettäväksi haaskaksi nettiin ihmisten riepoteltavaksi."

Tismalleen näin :)

Ja onnittelut kosinnasta! Ihanaa kuulla, että teillä on yhteinen sävel ja kumppanus löytynyt noin helposti. Olisi mahtavaa kuulla jatkossakin, miten teillä menee, laitatko siis sähköpostia vaikka tulemaan? :)

Ja kyllä, elämä antaa ja ottaa, tällä hetkellä tuntuu olevan enemmän antavana osapuolena. Pieniä ja vähän suurempiakin arjen iloja ja yhteisiä havaintoja, suoranaista hemmottelua.

Rakkaudentäyteistä kesää ja elämää sinullekin! :) *halaus*

Anonyymi kirjoitti...

Koin turhauttava sen, että näin asioiden oikean laidan ulkopuolisena ja kun yritin selittää sitä, et meinannut millään tajuta. Ja lopulta kävi kuten ennustin. Voit ihan rauhassa pitää tapaani ilmaista asia tympeänä, samantekevää minulle.:) Joku toinen olisi ollut kiinnostunut ajatuksistani, sinä vaan hankasit kaikessa vastaan minkä kerkesit.

Anonyymi kirjoitti...

Jos itse lukisit nyt molemminpuolisen rakkauden löytäneenä jonkun naisen sinkkublogia, jossa nainen tuskailee miehen käytöksen kanssa, kun mies ei soita ja ei halua sitoutua että mitä ihmettä sitä tekisi. Minkä neuvon antaisit naiselle? Sanoisitko, että odottele rauhassa kyllä se mies sut vielä haluaa vai sanoisitko, että anna olla ja siirry eteenpäin, jotta voit oikeasti löytää elämäsi miehen. Niin, mieti asiaa, mitä sanoisit.

Mou Rire kirjoitti...

Roosa,

Siinä tilanteessa, kun ei halua nähdä asioiden "oikeaa" laitaa, vaikka sen näkisikin tavallaan ja kuulee jonkun suusta sen "oikean" tilan, niin hankaahan se vastaan kummasti. Jääräpää mikä jääräpää, me molemmat.

Ja mitä sanoisin? "Katsele, miten tilanne kehittyy. Mun mielestä siinä voi käydä näin tai sitten se yllättää kaikki ja käykin aivan toisin."
Harvoin annan täysin yksipuolista vastausta kenellekään naispuoliselle erinäisistä suhteista, vaan heittelen ilmoille eri vaihtoehtoja.

Mutta - samantekevää.

Mou Rire kirjoitti...

Ja edelleen jaksat hehkuttaa, että kävi kuten ennustit ja olit oikeassa.
Suoraan sanottuna, sua ei kyllä tule ikävä :)

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos tästä blogista, on ollut mahtavaa elää tätä kanssasi enemmän tai sitten vähemmän vuoropuhellen :) Ilmeisesti sinkkublogit eivät toimi pitkään yksinkertaisesti siksi, että lopulta löytyy itse kullekin isäntä viereen. Kerronpa tähän oheen sitten omatkin kuulumiseni, haluat tai et:

Elän nykyään avoliitossa elämäni miehen kanssa. Aiomme karata kihloihin syksyllä, kun suuntaamme Australiaan. Olen todella onnellinen, huomaan jopa vähän akkautuneeni... :) Sinkkuajoista ikävöin vain sitä aikaa, kun kirjoittelin blogiani.

Siinäpä se kai tiivistettynä - eli hyvä me! Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Olet ihana ihminen, löytänyt sen ansaitsemasi ihanan miehen, ja toivotankin teille paljon onnea ja menestystä jatkossa. Tavallaan harmittaa, kun sun kaltainen ihminen katoaa bittiavaruuteen (eli pois mun elämästä peruuttamattomasti), jäit nimittäin oikeasti mieleen ihan erityisenä.

Kysymys kuuluukin enää, kenen blogia mä sitten stalkkaan?! :D

Paljon rakkautta toivotellen
mimi

Mou Rire kirjoitti...

mimi,

Oi, ihanaa kuulla että sinäkin löysit elämäsi miehen! :) Ja akkautumista tosiaan havaitsee yllättävän nopeasti itsestään, kun on alkanut seurustella ;D

Onnea myös sinulle, olet myös jäänyt ihanasti mieleen :) luetkos muuten vielä blogisi sähköpostia? Jos sinne laittaisi viestin ja kenties Facebookiin sitten...? Miksi lopettaa erityiseltä tuntuva bittiavaruustuttavuus? ;D

Halauksia ja onnea teille :)

Jape kirjoitti...

Moi Mou Rire ja onnea valitsemallasi tiellä :)
Vaikuttaa siltä, että olet löytänyt nyt sen oikean.

Sinuun oli kiva tutustua näiden blogikommentointien ja spostienkin kautta. Toivon, että ehdit aina silloin tällöin käväistä moikkaamassa "vanhoja" tuttujasi ja heittää rivin tai pari.

Ei niin hyvää, ettei jotain huonokain, nimittäin tuo Roosa on kyllä maailman ärsyttävin besserwisser, joka ei tajua millään, että hänen "mitäs minä sanoin" juttuja ei kukaan halua kuunnella. Tämä Roosan "Joku toinen olisi ollut kiinnostunut ajatuksistani, sinä vaan hankasit kaikessa vastaan minkä kerkesit." on täydellsien pöllön tekstiä. Hänen ajatuksitaan ei ollut kukaan kiinnostunut, lisäksi hän kehtaa sanoa, että hankasit vastaan, vaikka Roosa on oikea rissaaja itse. No eipä tuosta enempiä, menee muuten hyvä fiilis pilalle.

Tosiaan hyvää jatkoa sinulle Mou Rire ja lämpöä kaikilla rintamilla :)

Anonyymi kirjoitti...

Sä olet kyllä harvinaisen idiootti Jape aikuiseksi mieheksi. Sun aiemmatkin jutut oli aivan ruokattomia, etkä ole muuttunut yhtään. En voi suoraan sanottuna sietää sua.

Mun jutuissa oli paljonkin perää ja tiedän yhtä sun toista ihmissuhde asioista, mutta sä olet niin erkaantunut deittailu ja parisuhde maailmasta, ettet ymmärrä siihen liittyviä asioita yhtään. Elät jossain omassa kuvitelmassasi, koska käytännön kokemusta ei sulta löydy. Mulla on kuitenkin kokemusta pitkistä suhteista, deittailusta ja avoliitostakin eli tiedän kyllä jotain näistä asioista. Sä olet niin naiivi, että jos mies sanoo ettei hän halua seurustella naisen kanssa, niin annat neuvon, että naisen kannattaa odottaa jospa tapailu joskus jatkuisikin. Hups vaan, pari viikkoa menee niin miehellä on jo uusi tyttöystävä. Annat tomppeleilla kommenteillasi turhaa toivoa tilanteissa, joissa kannattaisi vaan antaa olla.

Jape kirjoitti...

Ja sinä olet idiootti pentu, Roosa, ja vaikka tämä sanotaan sulle monessa miehessä ja naisessa, et siltikään tajua.

Tunne on molemminpuolinen, en nimittäin minäkään siedä sinua. En muista toista yhtä pahaa rissajaa kuin sinä olet. Sitten sinä vielät tulet tositen blogeishin jeesustelemaan kun he eivät toimi sinun typerien ohjeiden muksisesti.

Sun jutuissa ei ole mitään perää ja sinun "tietosi" ihmissuhdeasiosta on harlekiinikirjoista ja muista höpöhöpö oppaista naisille. Yleisesti, kun sun ohjeilla mentäisiin, olisi tämä maa kaaoksessa parissa päivässä, niin on sekavaa settiä sinun jutut.

Sinä tässä olet niin naiivi että en ihmettelisi vaikka vaipatkin vielä löytyisi. Kuten jo moneen kertaan monella eri suulla on sanottu, sinun neuvoja ei kaivata. Ethän sinä tätä tajua, mutta onhan tämä jällen kerran ääneen sanottu.

Mou Rire kirjoitti...

Jape,

Käyn varmasti moikkailemassa ja laittelen taas sähköpostiakin tulemaan kun kerkiän :)

Ja kiitos onnitteluista :)

Anonyymi kirjoitti...

mimi täällä taas hei :)

Kiitos vastauksesta! Enpä ole aikoihin blogini sähköpostia lukenut, mutta se on vielä olemassa, ja voin varmasti käydä sen verran sitä kurkkaamassa, jos sinne noinkin arvokasta postia on tulossa! :)

Jesjes, jään odottelemaan!

Mou Rire kirjoitti...

mimi,

yritinkin jo laittaa, mutta ilmoitti ettei ollut käytössä :/ joten laitatko sä mulle tuohon rire.mou@gmail.com tulemaan viestiä niin saadaan yhteys :)

Pari asiaa kirjoitti...

apua, nyt olen unohtanut koko sähköpostiasian. Luetkohan tätä enää ollenkaan?

Olipa sekava alku, aloitetaanpa alusta - mimi täällä hei. :) Päätin sitten kuitenkin ottaa härkää sarvistaa ja alkaa kirjoitella uutta blogia. Jospa saisin taas vähän asioita purettua mielestä tekstiksi. Voi kun saisin susta vertaistukea! ;)

Mou Rire kirjoitti...

Mimi - totta kai saat vertaistukea, liityn lukemaan heti ;)

Anonyymi kirjoitti...

Hei!

Lueskelin tässä parin illan ja unettoman yön aikana blogisi läpi. Kirjoituksesi sai ajattelemaan todella monia asioita syvällisesti. Kiitos siis blogistasi!

Haluan toivottaa koko sydämestäni onnea teille :)

- Tiia -

Mou Rire kirjoitti...

Tiia,

Kiitos kommentistasi, arvostan sitä todella :)

Hienoa, että löytyy syvällisempiäkin merkityksiä kaikelle ja erityisen hienoa on, jos saat niistä apua.

Itsekin kerroin eilen Isännälle kaikista aiemmista herroistani - keskustelu, jonka olin halunnut käydä jo pitkään, mutta lykännyt erinäisistä syistä. Isäntä kuunteli ja kommentoi omaan surkuhupaisaan tyyliinsä, kysyi välillä, että minkä takia joku ei ollut takomassa minulle järkeä päähän ja lopuksi totesi olevansa edellisten herrojen rinnalla aika helkkarin hyvä vaihtoehto :)

Ja kiitos onnitteluista myös - sormusostoksille pitäisi tässä jonain päivänä lähteä, kosittu on jo ja myöntävästi vastattu :)